Suomeksi & in English

Just smile -blogin Reetta kirjoitti viimeisimmässä postauksessaan huomanneensa blogillaan olevan kävijöitä Sakasta ja Yhdysvalloista, ja mietti pitäisikö alkaa kirjoittaa myös englanniksi.

Huomasin äsken että mun blogia on katsonut ihmiset saksasta ja yhdysvalloista. Sainkin tässä semmoisn hullun idean että tekisin englanninkielisen blogin :O No ehkä ei ainakaan ihan vielä lähiaikoina, mutta englaninkielistä postausta voisin suunnitella vaikka kerta viikkoon...

Tästä postaukseen

 

Sitä samaahan minäkin olen ajatellut. Joten mitä mieltä olette, pitäisikö kirjoittaa myös englanniksi? Ja pitihän tätä kokeilla, pahoittelut huonosta enkusta:

 

Just smile -blogs Reetta wrote in her latest scripture that she had notice that her blog had visitors from Germany and United States. She also wodered, should she wrote in english too.

 

I just notice that my blog has been red by people from Germany and United States. I got crazy idea about making blog written in English :O Well maybe not atleast anytime soon. But I could write scripture in English like once a week...

To the scripture (in finnish)

 

That's exactly what I've been thinking. So what do you think, should I also write in English?

Ruusu-unelmia

Vaihdoin blogin nimen ja bannerin, mitä mieltä olette? Onko parempi vai huonompi?

Mitä olen tehnyt

Ette arvaakaan, kuinka monta kertaa olen ajatellut että nyt täytyy ryhdistäytyä blogaan tänään heti koulun jälkeen mutta se on aina unohtunut. On tapahtunut vaikka mitä, joten kerron vain viimepäivien tapahtumat.

Torstai 24. huhtikuuta

Kävimme koko luokka uimahallissa Padasjoella. Vaikka vapaata uintiaikaa oli n. tunnista vain vartti, ja muu aika opeteltiin rintauintia, niin hauskaa oli. Koulun jälkeen vietin muutaman tunnin kirjastossa lukien blogeja, ja sitten lähdin takaisin koululle sählykerhoon. Olin kuitenkin tuntia etuajassa, joten kiertelin ympäriinsä ottaen kuvia. Kannatti tulla ajoissa, sillä eräällä toisella sählyläisellä oli mukanaan lemmikkitipunsa Vili, jota sitten yhdessä hoivasimme. Joukkueeni voitti 2/3 ottelusta, mutta lukemia en enää muista.

Perjantai 25. huhtikuuta

Koulussa ei tapahtunut sen ihmeellisempiä. Koulun jälkeen onnistuin vahingossa pudottamaan rullaverhoni lattialle. Koska oli Markuksen nimipäivä, leivoin isoveljelleni kakun (etsin aina tekosyitä leipoa). Illalla, koska vanhempamme olivat häipyneet johonkin juhliin, me menimme naapuriin serkullemme. Jostain syystä minä sitten hilluin siellä pyjamassa ilman kenkiä.

Lauantai 26. huhtikuuta

Serkkumme tuli meille yökylää, joten nukuin enintään 4 tuntia. Loppuyö meni Monsterit Yliopistoa katsellessa, Monopolya ja Aliasta pelatessa, musiikkia kuunnellessa, nauraessa ja pikkuveljen vaatteiden sovittamisessa. Pikkuveli päätyi antamaan minulle puolet t-paidoistaan ja hupparin, koska vaikka minun mielestäni ne oli kivoja, hän ei niistä pitänyt. Valvoimme kolmeen asti, jolloin viimein päätimme nukkua. Heräsin klo 5, ja päätin siirtyä omaan huoneeseeni nukkumaan.

Sunnuntai 27. huhtikuuta

Noin klo 10 lähdimme kantamaan puunrunkoja kasaan rantatieltä. Parin tunnin kuluttua olimme saaneet kasaan ehkä viisi mönkijänperäkärryllistä, ja lopetimme. Lounaan jälkeen aloin katsoin Sherlockin toisen kauden Netflixistä. Kävimme myös kyläkaupalla jäätelöillä. Vielä myöhemmin kaivoimme maasta kiviä ja kannoimme ne traktorin kauhaan, josta ne sitten kipattaisiin jonnekin.

Maanantai 28. huhtikuuta

Tänään oli taas koulupäivä, ja aamulla väsytti ihan tajuttomasti. Suurin väsymys johtui varmasti siitä, että minut herätettiin tuntia etuajassa ("Herätys, taksi tulee ihan kohta!" "...Häh?" "Hopi hopi, sulla on kasin aamu!" "Eikä ole..." "Ai se olikin sun veljelläs, sori. Nuku sä vaan vielä.") mutta varmasti myös pienoinen univaje oli tämän uupumuksen takana. Jostain syystä pikkuveljeni lauloi koko taksin odotteluajan joululauluja, jotka tietenkin jäivät soimaan päähäni koko päiväksi.

Koulussa ei taaskaan tapahtunut mitään ihmeellistä, joten skipataan se suosiolla. Koulun jälkeen odotimme taksissa koululla kymmenen minuuttia erästä oppilasta, vain saadaksemme tietää ettei hän ollut tulossa. Eihän me muuten oltaisi niin kauaa odoteltu, mutta ko. henkilön veli oli aivan varma että tämä oli tulossa.

Kotona sitten katselin Netflixistä HIMYMiä ja Violettaa. Kivaa oli, sain vielä hillomunkin ja jäätelön. Nam. Jännä miten ensin on koko päivä vielä edessä, monen monta tuntia ja sitten, viuh vaan, onkin jo ilta ja aika mennä nukkumaan.

Himos

Kävin Pohjois-Himoksessa laskettelemassa kahden veljeni kanssa. Väkeä oli paljon, mikä ei tosin ollut mikään yllätys, koska on loma. Ostimme liput kuudeksi tunniksi, mutta lähdimme jo neljän tunnin jälkeen, koska emme enää jaksaneet laskea.

Taidot olivat aluksi hieman hakusessa, koska oli vasta toinen laskettelukertani tänä vuonna, ja sitä aiemmin laskettelin viimeksi 5-vuotiaana. Kaaduin siis muutaman kerran, mutta sitten meni todella hyvin.

Kävin kaikki rinteet - mustia lukuunottamatta - läpi, mutta laskin suurimman osan ajasta lastenrinteen - Peikkorinne? - vieressä olevaa.

Joimme ihanaa kaakaota, mutta kävimme laskettelun jälkeen syömässä Hesburgerissa, koska Himoksessa on törkeän kallista.

Mutta kivaa oli, ainoa huono puoli oli jatkuvasti soiva Smurffi-musiikki, josta sain päänsäryn.

Kuumehoureita

Muistoja päivältä.

Puoleenpäivään jatkunut yö. Unihiekka silmissä. Kuumeasteet. Vohvelit ja liikaa kermavaahtoa, vaikka nälkä on kateissa. Bitchkram. Kylmät väreet. Teekupit. Surulliset laulut, särkyneistä sydämistä vuodatetut. Portaikot jotka eivät lopu koskaan. Pajunkissat. Kissan kehräys. Justimusfilms. Sateen ropina. Disney. Tekotaiteelliset tekstit. Cloud9. Salmiakki.

Kahden päivän kuulumiset

9. 4.

Aamulla polvi oli onneksi täysin parantunut, joten lähdin kouluun.

Oli iloinen ja keväinen fiilis, joten päätin pukea ainoan omistamani hameen. Sekin minulla on vain koska se on niin kivan värinen - sininen -  ja SIINÄ ON TASKUT! Juu, minä siis rakastan taskullisia vaatteita jostain määrittelemättömästä syystä. Hameen lisäksi vetäisin päälleni vaaleanpunaisen kukkapaidan, valkoisen vyön ja edellä mainuttujen väreillä raidoitetut legginssitja kaulakorun. Jalkaani sujautin vielä valko-vaaleanpuna-ruuruiset ballerinat. Omasta mielestäni asu oli tietenkin todella söpö, mutta mitä mieltä olette - jos tätä blogia siis kukaan lukee?

 

 

Ruokailussa oli Saksa-teemapäivä. Ruokana oli tuoresalaattia, hapankaalia, kermaperunoita ja bratwurstia. Oli myös ihanaa jälkiruokaa, jonka nimeä en muista, mutta jonka kanssa oli vaniljavaahtoa. Nam.

Muuten, hame ja ballerinat eivät ole mikään paras asuvaihtoehto jalkapalloon. Peli itsessäään meni tosi hyvin, mutta sitten:

Laitoin kotona tuohon rakoon puuliimaa ja annoin sen kuivua yön yli, mutta se ei auttanut. Harmi, ne olivat ainoat kesäkenkäni Vansien lisäksi. Tai no, on minulla Crocksitkin, en vain käytä niitä.

Ballerinan rikkoutumisen jälkeen meillä oli risunkeräystalkoot Paljumäessä - se on mäki aivan koulun vieressä - jotta niistä sitten saataisiin haketta frisbeegolf-radalle. mukaan joutuivat luokat 3-6. Niitä oksia sitten raahattiin 2 tuntia moneen eri kasaan - ja kyllä tuli suuret kasat.

Kaikki muut kaikkosivat jossain vaiheessa leikkimään pihaan, mutta puolet 6. luokasta - eli 12 oppilasta - jäi raahaamaan kokonaista puuta. Me siis kannoimme sen ensin muutaman metrin ylämäkeen, sitten muutaman metrin tasaista ja sitten parikymmentä metriä alaspäin. Puun alkuperäisestä koosta ei ole kellään tietoa, koska jouduimme katkomaan oksat irti kuljettaessamme sitä - perillä määränpäässämme se kuitenkin oli n. 6,5 metriä, jos siis laskin oikein.

10. 4.

Tänää en ole oikein tehnyt mitään. Pelannut koripalloa, äänestänyt luokkaretkikohdetta, kuunnellut Mozartia, katsellut dokumenttejä, lyönyt yläfemmoja, lukenut blogeja, tehnyt läksyjä, paistanut vohveleita, nauranut posket kipeiksi, kirjoittanut listoja, syönyt liian suolaisia popcorneja, seisonut käsilläni ja sairastunut kuumeeseen.

Sairastelupäivä

Aamulla polvi oli vielä kipeä, käskettiin jäämään kotiin. Seuraksi jäivät kuumeesta kärsivä pikkuveli, kissat ja työtön isoveli. Pienestä univelasta huolimatta en saanut yöllä unta kuin muutaman tunnin, kiitos polvisäryn.

 

 

 

Lepäsin. Söin roskaruokaa, luin blogeja ja katsoin HIMYM:ia. Rentouduin. Olin onnellinen. Nukahdin ja luulin että on viikonloppu. kalenteri palautti maan pinnalle - vasta tiistai. Join monta kuppia teetä ja luin runoja. Siivosin peilipöydän ja jätin siivoamatta kaiken muun. Silitin kissoja ja nautin vapaapäivästä - vaikka sitä varjosti kipu polvessa.



 



Rullaluistimet

 

Päivä lähti käyntiin väsyneissä tunnelmissa, en saanut yöllä kunnolla unta ja se näkyi. Otin rullaluistimet mukaan kouluun, ja kaaduin heti ensimetreillä. Kaikki tottakai huomasivat sen, ja sain taas vaihteeksi nolostua, punastua ja mutista jotain epämääräistä. Onneksi otin ne käyttöön vasta koulun jälkeen, ei ollut niin paljon silminnäkijöitä. Eikä niitä oikein olisi voinutkaan käyttää, piha kun on ihan sorassa.

Rullaluistimet

 Päätin olla vaihteeksi elävä viskimainos, ja vetäisin päälleni Jack Daniels-topin. Se sai seurakseen villapuseron ja mustat kangashousut.



Päivän asu 

Korut

Päivä alkoi mukavasti, kun ensimmäisellä tunnilla (saksa) mussutettiin opettajan marmeladituliaisia Budapestista ja päästiin valittamaan kuinka kukaan ei oppinut yhtään mitään sijaisen tunneilla. Seuraava tunti käytettiin Saksa-teemaruokailun julisteen tekoon.

 

Historian tunnilla esitettiin näytelmiä ja pääsin nolaamaan itseni Marco Polona. Viimeinen tunti oli kuitenkin paras - uskonnonopettaja myöhästyi ruhtinaalliset 15 minuuttia, ja odotusajan saimme tehdä läksyjä.

 

Koulun jälkeen rullaluistelin kirpputorille, jossa äitini työskentelee. Matkalla kävin ostamassa purkillisen Pringles-sipsejä - sukkasillani, koska kaupoissahan ei saa rullaluistella. Kotimatkalla sain äidiltäni vielä hedelmätäysmehun, joka tosin maistui vauvanruoalta. Kotona odotti vielä sipsipussinloppu, jonka ahmin heti. Terveellistä :D

 

Kun viimein saavuin kotiin n. klo 8, onnistuin jotenkin niksauttamaan polveni autosta poistuessani. Sattuu kävellä, joten en välttämättä mene kouluun huomenna.





Aurinkolaseille ei ollut käyttöä pilvisellä säällä

Kuka minä oikein olen?

Hei! Olet nähtävästi eksynyt upouuteen blogiini, tervetuloa! Tulen kirjoittamaan tänne jokapäiväisestä elämästäni, arjesta ja juhlasta. Aihe voi vaihdella ulkomaanmatkoista leffareissuihin, ja siitä uusiin kynsilakkoihin tai vaikkapa runoihin. Eli varsinainen sekamelska. En ole koskaan aiemmin kirjoittanut blogia, saa nähdä tuleeko tästä mitään. Pahoittelen huonolaatuisia kuvia, en omista kameraa, vaan ne on otettu kännykällä.

Minä

Minä olen siis Roosa. Asun Kuhmoisissa, Keski-Suomessa. Täytän pian 13. Olen Nipsu-kissan onnellinen omistaja ja viiden erittäin ärsyttävän veljen sisko. Taloudessa asustaa myös toinen söpöliini, Nipsun sisko Nöpö.

 

Nöpö

 

Nipsu

 

Harrastuksiin kuuluvat runoilu, ruoanlaitto, lukeminen, runoilu, piirtäminen, leffojen katselu, netissä surffailu ja nyt myös bloggaaminen. Horoskoopiltani olen härkä. Lempivärini on laventelinsininen.

Siinä oli muutamia perustietoja minusta, moikka!